[ Tästä huijauksesta enemmän englanniksi ]
Yliopiston apteekki mainostaa tällä hetkellä New Organics Oy:n tuotteita Puhdas+ Magnesium Spray
ja Magnesium Spray Nivelille. – Kansalle, joka osti korvan kautta toimivaa kaamosmasennuslamppua, voi ilmeisesti myös myydä magnesiumisuihke, joka vaikuttaa ihon läpi.
Magnesiumin vaikutus “suonenvetoihin” on kansanusko. Tieteelliset tutkimukset osoittivat, että sillä on pelkästään lumevaikutus. Terveysväitteillä ei ole minkäänlaista perustetta – ja tässä on kyse suihkeesta, ei ravintolisästä. Ihmisen iho on luonnollinen este metalli-ioneille, eli myös magnesiumille.
150ml-pullo maksaa 18,20€; kampanjassa 15,80€. Kolmen Euron lisämaksulla saat version “nivelille”, joka sisältää mentolin ja arnikauutteen ohella vielä glukosamiinia. Kela ei korvaa sitä enää, koska sen “vaikutus nivelrikkopotilaan kipuun tai toimintakykyyn ei eroa lumelääkkeestä“. Glukosamiini on muuten jo todistetusti tehoton, ja tässä se ei oteta suun kautta, vain suihkeena.
Kysyin farmaseutilta, onko Magnesium Sprayn vaikuttavuudesta tietoa.
| Sinä | 18:36:47 |
| Hei, valikoimassanne on Magnesium Spray ja tämän -nivel versio, valmistajana New Organics Oy. Näin tänä aamuna mainoksen kun kävin YA:ssa. Onko minkäänlaista näyttöä vaikuttavuudesta, ja mihin perustuvat väitteet että se toimii ihon läpi? Kuulostaa epäuskottavalta. |
Raukka oli ilmeisesti täysin pihalla. Hän vastasi:
| Farmaseutti | 18:40:45 |
| Hei! Ihon läpi imeytyviä valmisteita on paljon markkinoilla sekä reseptilla, että ilman reseptiä. Suosittelen kokeilemaan jos kärsii nivelvaivoista ja haluaa jotain muuta kuin suun kautta olevaa tuotetta. Moni käyttäjä on kehunut tuotteita. |
Ja kun sanoin, onko ehkä huijauksesta kyse, sain tämän eepisen vastauksen:
| Farmaseutti | 18:50:01 |
| Ei ole mielestäni huuhaata, myös suomessa valmistettuja. |
Eli vaikka tullaan apteekissa huijatuksi, se on ainakin isänmaallinen teko. Sama kuin korvavalolla.
***
Ei edes magnesiumipitoisuudesta ole tietoa. Valmistaja New Organics Oy vaikenee siitä myös omalla nettisivullaan.
Jos joku haluaa kaikesta huolimatta laittaa magnesiumi iholle, suosittelen Orion Pharma:n Magnesiamaito. Se maksaa vain murto-osan (400ml 13€) ja on myös kotimainen tuote. Saa ilman reseptia.
New Organics Oy on kertomansa mukaan innovaatiivinen kasvuyritys, jonka arvoihinsa kuuluisi
- + Täydellinen rehellisyys
Olisi hyvä aloittaa sillä jo tänään, ja lopettaa huijauksen. Sama pätee tietysti Yliopiston Apteekkiin.
Nämä postauksesi ovat ihan mielenkiintoisia, huvittavia – siis positiivisessa mielessä – ja avaaviakin. Kiitos niistä.
En ihan kuitenkaan pitänyt tämän artikkelin tyylistä kohdassa, jossa mainitset magnesiumin vaikutuksesta suonenvetoihin olevan kansanusko ja viittaat Duodecimiin. Mielestäni oiot mutkia suoriksi ja suotta kärjistät kun Duodecim mainitsee, ettei sen vaikutusta ole pystytty todistamaan tutkimuksilla. Duodecim ei kuvaa mitä tarkoittaa pystytty todistamaan. Tarkoittaako se ettei tutkimuksia ole vai että niitä on (satoja?), muttei hyötyjä ole löytynyt?
Ei myöskään viittaamasi artikkeli luettele löytämiään tutkimuksia saatikka anna niin yksiselitteistä kuvaa tuloksista kuin käyttämäsi tokaisu ‘sillä on pelkästään lumevaikutus’ antaa. En aikaisemmissa artikkeleissasi peräämiesi luotettavuusarviointiesi perusteella antaisi kovin isoa luotettavuutta tuolle viittaamallesi artikkelille. Tosin, en tunne Cochranen reputaatiota.
En ole magnesiumin tai Yliopiston Apteekin puolestapuhuja vaan se, että postauksillasi säilyisi jonkin sortin arvo ja kunnia sillä, että itse noudattaisit hyvää tapaa perustella oikein kommenttisi.
Tällaista feedbackia :).
Kiitos tästä.
Dogmaattinen vastaus voisi olla, että jos ei ole näyttöä, asia (tieteellisesti) ei ole olemassa. Aina sen, joka väittää, pitäisi antaa siitä näyttöä. Tämä liittyy siihen, että olemattoman asian olemattomuus ei voi todistaa – tästä kirjoitin jo. (Itse asiassa sen voi jopa tehdä tilastollisesti, mutta sellaisia tutkimuksia ei tehdä yleensä monesta syystä.[1])
Tämän blogin (ja minun muutenkin) lähtökohta on nk. EBM (Evidence based medicine) eli näyttöön perustuva lääketiede. Sen ymmärretään usein väärin just ylh. tavalla, ja samalla käytetään vastalauseena “lack of evidence is not evidence of lack”. EBM tarkoittaa silti parhaan olemassa olevan näytön käyttö, ja jos on käyttäjien kokemuksia on olemassa, niitä pitää laskea mukaan. Tämä on jo parempi kuin ei mitään, vaikka se on tietysti matalin aste (case report level).
Kysymys kuuluu, onko tutkimuksia yritetty, ja näin on. “Vaikutusta ei ole pystytty todistamaan tutkimuksilla” on standardilause joka ulkopuoliselle ehkä antaa väärän kuvan – olivatko tutkimukset liian heikkoja, pitäisikö vielä odottaa? Todellisuudessa se tarkoittaa, että korkeamman asten näyttö on, eli tutkimuksissa sillä ei ollut vaikutusta. Siihen tarvitaan randomisoituja kaksoissokkotutkimuksia (RCT), mikä on toiseksi korkein näytönaste. Korkein on meta-analyysi, eli monien tutkimusten yhteenlaskettu tulos. Tämä tekee Cochrane. Ne myös arvioivat tutkimuksen luotettavuutta, metodiikka, jne. Cochrane-tulos on tavallaan korkein mahdollinen.
Silti tätäkin pitää kriitisesti tarkistaa. He kirjoittavat hyvin tiukasti myös tulostensa heikkoudet ylös. Magnesium-tapauksessa Cochrane-review vuodesta 2012 oli jo hyvää laatua, ja sen päälle tuli 2017 vielä eräs suht. iso ja laadukas tutkimus[2]. Voidaan olla hyvin varmoja, että Mg:lla ei ole lumevaikutusta suurempi hyöty… mikä ei ole välttämättä huono.
Satoja tutkimuksia ei tarvitaan. 5-10 on jo ok, jos niiden laatu on ok, tässä muutama sata – 500-1000 luokkaa – osallistujaa oli mukana. Kyseessä on kuraatiivinen tarkoitus, eli lääke otetaan poistaakseen oireen/sairauden. Siinä vaikutus pitäisi olla niin suuri, että se näkee muutamassa pienessä tutkimuksessakin. Lisäksi kaikki paitsi 1 viittaa samaan suuntaan.
EBM:n vastakohta on maineeseen perustuva tiede, joka mielestäni yhä vallitsee Suomessa. Sen näkee mm. tästä, että kysyt Cochrane:n reputaatiosta. Niin kuin usein stressataan, onko tutkimus “arvostetussa tiedejulkaisussa” ollut. Se on kaikki ihan sama, tärkeää on vain, onko journalissa oikea peer-review eli alan tutkijat tarkistavat artikkeleita. Hyvä tiede ei välttämättä pääsee huippulehtiin, ja niissä ei ole välttämättä korkealaatuinen sisältö. Professori voi valehdella. Toimittajien harkintakyky lähtee usein jo, kun näkevät valkoisen takin.
Sori, puristan jutut aina hyvin lyhyeksi, enkä kerro kaikki lähteet tai muu sen takana oleva tieto. Usein annan vain esimerkkejä, tässä oli jopa Cochrane-review olemassa mikä on paras mahdollinen esimerkki. Tällä hetkellä on 14 draft-postausta, joka eivät täyty laatuvaatimukseni. Se, mikä julkaisen, on tarkasti harkittu.
Tiedän, että blogi antaa sellaisen vaikutelman että se olisi mielipidepainoinen. Silti on aina hyvä syy, miksi kutsun jtk. esimerkiksi huijaukseksi, kielenkäyttöni on monille vierasjuttu… ja myös kirjoitusvirheet kuuluvat peliin. Normaalisti/päivittäin kirjoitan sellaista englanniksi.
[1] link
[2] link
Moi
Ehkä tulkitsit mielipiteeni väärin siinä suhteessa, että ei, en pidä blogiasi mielipidepainoisena. Enkä myöskään epäillyt Cochranea, minulla ei vain yksinkertaisesti ole tietoa sen arvioimiseksi. Minulla ei ylipäätään ole mitään menetelmää tai tietoa arvioida tätä kyseistä kirjoitusta faktojen suhteen vaan arvioin sitä puhtaasti siltä pohjalta minkä kuvan se itsestään antaa siihen linkattavien dokumenttien valossa. Todettavia, luettavia ja tavallisen pulliaisen tasolla arvioitavia dokumentteja oli huomattavasti vähemmän kuin esim. Valkee-tapauksessa. Lähinnä tuon magnesium-jutun suhteen vain tyylillinen ärsytyskynnys vain ylittyi minulle näkyvissä olevien faktojen valossa (tai valon vähyyden/sokeuden vuoksi).
Miksi tästä ei puhuta enemmän. Tällä firmalla monia tuotteita, jotka eivät kestä päivän valoa. Miksi Apteekki myy tälläistä sontaa?