Tag Archives: hangover

Valkee Sets New Record, and:
A Match Made in Hell… err, Oulu

Valkee Oy tekee omavaraisuusasteen miinusennätyksen, ja korvavalon keksijä tekee nyt töitä krapulapilleri-firmalle, joka oli myös kritiikkini kohde täällä.

Valkee Ltd, manufacturer of the HumanCharger earlight devices, has set a new record. Unnoticed by the public, the company reached Finland’s most negative equity ratio and most consecutive years without declaring an overdue bankruptcy.

As told before, there is no rationale behind keeping this enterprise alive, other than the chairman’s reluctance to admit defeat. Timo Ahopelto seems to repress the fact, that  Finland’s penal law lists not declaring a bankruptcy and accumulating additional debt as a crime (chapter 39 no. 1a: Aggravated dishonesty by a debtor, törkeä velallisen epärehellisyys). Welcome to up to 4 years in prison.

Meanwhile, key personnel of the failed firm is “looking for challenges” elsewhere. The following observation nearly knocked me off the chair…

Keep in mind, how this blog was initially only about the Valkee-HumanCharger earlight swindle, until I started writing also about hangover cures. Naturally, many “inventors” and sellers of such BS are found in Finland. My years-long series started with Rohtos Oy from Oulu, and its acetylcysteine scam.

The earlight inventor, Juuso Nissilä, works now for Rohtos.

Did they meet in a hate group? Or a self-help organization for scammer who fell “victim” to my activities? I’m afraid we will never know.


Cysteine and hangover: Finland fakes it first

Two marketing-related studies about the effects of “hangover cure”-products containing vitamins and l-cysteine were published just weeks apart. The first showed, that a certain Australian combination called Rapid Recovery does not alleviate hangover. The second allegedly showed that a Finnish product (Catapult Cat) works, but for some reason the authors claimed to have proven an effect and mechanism for l-cysteine.

There was quite a media buzz about the latter, mostly BS, so I’ll analyze these claims critically – the “upside” was already presented to the lay public. The news stories had no foundation, instead here we have a typical case of junk that passed through peer-review.

But now in chronological order:

Rapid Recovery

The Australian study was published in the Journal of Clinical Medicine, which is quite new but has already an impact factor of around 6, which is remarkable, and accelerating.


It enrolled 23 participants (planned: 25), 3 of which discontinued, leaving a sample of 20, 65% (13) of them female. For design details: see article. It was a frustrating task to find out which l-cysteine dose was given. According to the corresponding trial registration (>>), it had been 320mg, which is substantially lower than in the finnish trial below.  However, it’s described as a trial of a certain supplement, and therefore correct to report it that way.

A bunch of hangover scales, including the standard Hangover Severity Scale (HSS) and multiple laboratory parameters were used mainly on the mornings after two drinking sessions, one concluded with ingestion of the supplement, the other with placebo.

Because l-cysteine is often easily distinguishable from inert placebo (smell! stomach!), the participants were asked afterwards, if they guessed which treatment they received. This procedure is a quality marker for clinical trials with “soft” outcomes, i.e. such as questionnaires about mood, stress, etc. These are highly susceptible to the “amplified placebo” effect: If the person knows, which treatment was given, the answer is probably biased.

There was no significant difference between placebo and the supplement in hangover severity or any other measure. 60% (12 participants of 20) guessed correctly, what treatment they were given, but that’s well within what is expected by chance and had not influenced the results.

The authors reminded, that the physiology of hangover is largely unknown, and concluded, that this specific supplement does not mitigate any of its symptoms. Accordingly, either “administration of l-cysteine combined with B and C vitamins does not improve acetaldehyde metabolism”, or acetaldehyde does not cause alcohol hangover. I would add, it was at least not detectable with such a study.

Catapult Cat

Six weeks later, another study about a vitamin-cysteine supplement was published, this time in the smaller, lower-impact Alcohol and Alcoholism journal, which has nonetheless a good standing in the field. Its impact factor has dwindled over the years down to ~2. I certainly liked it for its short name in citations: Alcohol Alcohol looks reliably strange.

Interestingly, one of the “equally contributing” authors – Maria Palmen – is not a researcher, but a professional writer from an agency in Helsinki, where she’s listed as “editor, medicines”.

click for full-text article

The supplement tested here contained even more vitamins than Rapid Recovery, which had thiamine, pyridoxine and vitamin C added to l-cysteine. Catapult Cat is also made of riboflavin (B2), niacin (B3), biotin (B7), folic acid (B9) and cobalamin (B12).

The main author, CJ Peter Eriksson, is neither a psychiatrist nor physiology or addiction expert but an associate professor for public health at the University of Helsinki, who started his career in the labs of state-monopoly ALKO chain. Erikssons has maintained for decades, that acetaldehyde is the main culprit for hangover. Thus he was the natural choice for Catapult Cat Oy, the maker of this supplement. Eriksson announces straight away to know “the truth”, as opposed to mainstream research, and the source he cites for this bold claim is: the man himself.

Industry-sponsored trials are known to produce results which pleasure the sponsor. In this case, Eriksson et al have employed so unusual measures to get their output looking “positive”, that they had to explain it away one after the other – or at least to try to. With a bit of background in clinical trial design, this makes it relatively easy to find the weaknesses.

The first difference to the Australian trial is the lack of measurements. No use of the standard scales, just one Likert scale had to do the job. Acetaldehyde was to be detected with a breath test, but this somehow failed (see full text).

The sample size was similar to the Rapid Recovery trial above, which means both were severely underpowered and at the same time prone to type I errors (aka false positive). The most eye-popping difference is that the finnish study excluded women – something they “forgot” to tell the media, and it’s also not in the abstract. One has to read the paywalled full-text version to know this.

The reasons for this shortcoming are unclear, the authors give a number of post-hoc considerations, which are impossible to check because the protocol is not available and the trial was not registered. It seems odd that “participating in different phases of the menstrual cyclus” was sufficient to exclude a female afterwards, and the exclusion of at least two women (possibly six) was not justified by any criteria. So the trial reports only on 19 men, further diminishing the statistical power and casting doubt on the validity: Why not report the male-female ratio, even when it’s 90%, but instead drop a third of the data?

One could reckon, also in the light of the negative trial above (which had 65% female), that inclusion of the female data would have rendered the results non-significant and prompted Eriksson’s team to drop this part, after the data came in. Left with so few data points, they came up with another bad idea: One-tailed testing.

This problem is best described here by the University of California, in short:


The researchers explain their choice of a one-tailed test with the expected direction of the results. They “knew” beforehand that Catapult Cat works by lowering acetaldehyde levels – but exactly THIS is what they had to prove first. The acetaldehyde levels were difficult to measure with the equipment they used.

But what data did they really analyze? That’s, well, confusing.


There is no explanation of “response”, so one is left with guessing. A closer look at the graphics makes me lose the last illusions about this study.


The individual data used for the different analyzes change with every item. It’s always another group of participants that is statistically tested. The researchers select from item to item the fitting data. And even by dropping again such a great portion of data, Eriksson et al managed to get one significant result, barely below the 0.05 threshold. The other isn’t even significant.

The same again with the rest of the items:

To use a simple picture: If you spray a playground full of children with water, and then only ask the smiling children if that’s a great thing, you aren’t testing the hypothesis “all children like mud”. The results are useless, although there is a plenty of anecdotal evidence and “experience” that children actually like to be dirty and jump into puddles. Some may dislike it, some maybe fear the reaction of adults. But if you are not testing for the whole picture but look the other way, it’s a worthless effort.

Needless to say, Eriksson et al did not ask their research subjects if they knew which treatment they received. So this possibility is not ruled out: The probands could have guessed when Catapult Cat was given, and responded in the expected way.

If that wasn’t enough failure for one study article, I did something I shouldn’t have done. I looked up the Editorial Board of the Journal. I did not expect to find anything like this.

Eriksson is on the “Editorial Advisory Board” and his long-time colleague and often co-author Anders Helander is the Associate Editor.

Before this last point, I thought maybe the dwindling journal wanted to land a scoop with this publication (and maybe that was also a motivation). Or, otherwise, there have been faked studies going through in the most prestigious journals on the planet (e.g. the Covid-19 articles in the Lancet and the NEJM). Why should a small journal do better?

But, unfortunately it looks like Eriksson sneaked it into the publication via well-worn channels, and a buddy helped with this to make sure it goes through.

Ironic footnote:

The sales boost from this study won’t probably rescue the company, which manufactures the supplement. It freshly appeared on the public list of insolvent debtors (protestilista.com) and owes especially to Pharmia Oy, its contract manufacturer. Catapult Cat Oy has not filed any balance for the last 2,5years and is set to be struck off the trade register, or to go into liquidation by November 2020.

Acetylcysteine does not prevent hangover, study shows (update)

N-Acetyl-L-Cysteine (NAC)-containing supplements are widely propagated for hangover prevention, although there’s been no scientific evidence backing this claims. First-ever results from a placebo-controlled hangover trial now became available.

The popular supplements are useless. NAC does not prevent hangover.

This blog has written extensively in finnish about a scam product by Rohtos Labs from Oulu. Called SUOJA – formerly Detoxformula -, it contains NAC as main ingredience, and was sold internationally.


What trial?

The world’s first-ever placebo-controlled trial of NAC in hangover prevention was conducted already in August – December 2015 in Pennsylvania, US. Run by the St. Luke’s Hospital and Health Network, it enrolled 62 people and used a crossover design.

49 participants had analysable data. They were randomized in groups of 23 and 26. 2/3 were male, race was not recorded. Alcoholism was an exclusion criterium. Outcome measure was the Hangover Symptoms Scale (HSS), which has 13 items á 4 pts max. The worst (but unimaginable) hangover thus would score 52 pts.

Participants drank beer until reaching a blood alcohol concentration of 0.1. The number of drinks was recorded, and NAC 600mg capsules were given, 1 caps for 3 drinks. The next morning, participants filled out the HSS questionnaire.

The results should make NAC sellers and users feel uncomfortable: NAC and placebo had exactly the same effect. The HSS scores were 0-35 and 0-38, respectively. That means, that hangover really occured and the alcohol dose was sufficient – as should have been the NAC dose.

Still worse, NAC had significantly more side effects than placebo. In the Acetylcysteine group, 22% of users experienced adverse effects, while in the placebo group adverse reactions were registered in only 8%.

These results became available a few days ago through the Study results-tab of the trial’s registry entry at clinicaltrials.gov. Ahead or in place of a peer-reviewed publication, they went completely unnoticed by the supplements community.

This demonstrates again, how dietary supplements are used without justification, based only on lab studies. Rarely such useless and potentially hazardous “biohacks” get so cleanly refuted as in this case.

***UPDATE 9.7.2018***

The second, bigger NAC study with 200 participants was now terminated early. Obviously it was deemed futile to try to demonstrate a non-existent effect.


Vihdoin tieteellisesti todettu: Ac-Kysteiini ei auta krapulaan

NAC (N-Asetyyli-L-Kysteiini) sisältäviä “krapulapillereitä” on hyvin suosittuja, vaikka niiden todellisesta tehosta ei ollut tieteellistä näyttöä. Mutta nyt tulivat maailman ensimmäiset lumekontrolloidut tutkimustulokset julki.

Ne koskevat Rohtos Oy:n kohuttuja SUOJA-kapselia ja toissijaisesti myös L-kysteiinivalmisteita: BioHitin Acetium sekä Catapult Cat. Nämä ovat Suomen myydyimmät “krapulalääkkeet”. Niitä myydän myös ulkomaille.

NAC eli Asetyylikysteiini ei auta krapulaan.


Mikä tutkimus?

Lumekontrolloitu krapulapilleri-tutkimus tehtiin jo Elo-Joulukuussa 2015 Yhdysvalloissa. Järjestäjänä toimi St. Luke’s Hospital and Health Network Pennsylvaniassa.

Siihen osallistui 62 henkilöä. 2/3 olivat miehiä. 49:n tuloksia pystyttiin käyttämään analyysissa. Heidät satunnaistettiin kahteen ryhmään (23:26), jossa jokainen toimi sekä toisen että oman kontrollihenkilönä (nk. crossover-tutkimus).

Osallistujille juotettiin olutta, kunnes puhalluskokeella saatiin 1,0 promille-lukemaa. Bierdeckel-menetelmällä* lasketun olutannoksen perusteella annettiin 600mg asetyylikysteiiniä sisältäviä kapseleita, 1 kps 3 annosta kohti. Toinen ryhmä sai lumekapseleita. Seuraavana aamuna tutkittavat täyttivät Hangover Symptom Score eli HSS-kyselylomakkeen.

Tulokset saattavat järkyttää NAC-kauppiaita ja heidän asiakkaita: Plasebolla oli identtinen vaikutus kuin NAC:lla. HSS-pisteitä oli 0-35 ja 0-38. Tämä myös tarkoittaa, että krapulaa oikeasti saatiin aikaan. HSS voi maksimissaan olla 52.

Vielä pahemmin, NAC aiheutti huomattavasti enemmän sivuvaikutuksia. Asetyylikysteiini-ryhmästä aine toi haittoja 11/49:lle (22%). Lumeryhmän luku oli 4/49 (8%).

Tulokset saatiin julki ennen vertaisarvioitua julkaisua clinicaltrials.gov-rekisterin Study results-toiminnolla, jonka käyttö lakimuutosten takia yleistyy. Siihen voi ilmoittaa tuloksia perusmuodossa. Rekisteri tarkastelee niitä jkv. ja laittaa näkyviin yhteydessä tutkimuksen alkuperäiseen rekisterimerkintään.

Tärkeät tiedot vielä puuttuvat, esim. todellinen NAC- ja alkoholiannos. Kannattaa siis odottaa vertaisarvioitua julkaisua. Nämä tulokset silti “virallistettiin” jo. Se on eri asia kuin konferenssiposteri, jolla usein etukäteen tiedotetaan tuloksista, jotka ei välttämättä pääsekään journaliin. Toinen, vielä isompi tutkimus on samassa paikassa meneillään.


Tätä tulosta odotettiin maailmalla vuosikausia. Tarinoiden ja NAC-kauppiaiden lupausten perusteella käytetään NAC ja kysteiinivalmisteita laajasti “krapulan torjumiseen”. Tämä on todistettavasti humpuukia.


p.s.: Sanoma Media käytti taas luvatta blogini sisältöä. TS:n Krapulalääke-juttu toistaa kirjoituksiani [1] [2]. Second-hand-toimittaja toki ei tiennyt, että keskeiset faktat ja arvioinnit ovat vanhentuneet. Earlightswindle.com/gloom-blogi on uutisoinut asiasta ensimmäisenä maailmassa. Muistutan vielä, että lehdistökin ei saa käyttää muiden tuottama sisältöä ilman lupaa. Ollaan tarkkana.

/-Ed. | earlightswindle@gmail.com

*Bierdeckel-Methode: lasinaluselle tehdään merkintä aina kun anniskellaan. Näin tehdään kapakoissa Saksassa juoppojen laskuja. Tässä tutkimuksessa osallistujat saivat pahvisen kaularinkin, johon tehtiin reikä per annos.

Rohtos Oy: “Krapulapilleri” ei vaikuta enää krapulaan

Oululainen ravintolisävalmistaja Rohtos Oy on luopunut väitelmistään, että heidän nk. krapulapilleri Detoxformula – uusi nimi SUOJA – suojaisi krapulasta ja pahoinvoinnista. Muutos on raju ja vastaa tämän blogin kirjoituksia.

Ennen ja jälkeen:

detox-ennen detox-jalkeen

Kyseinen tuote on nyt vain tavallinen turha “ravintolisä sinulle, joka nautit alkoholia”. Saat nyt myöskin ainesosaluettelon avulla päättää, otatko ryypyn lisäksi vielä yliannoksen elintarvikelisäaineista, joista kaikista ehkä et edes vielä kuullutkaan.


On minulle samantekevää, onko muutos tapahtunut Eviran myyntikiellon uhan alla, tai onko kilpailija lähettänyt lakimiehensä käymään Oulun huijauspilleripajassa.

Jää vain MTV3, Uusi Suomi ja kaikki muut valheellisesti “krapulapilleristä” uutisoineet tahot. Ja tietysti Helsingin Yliopiston “alkoholitutkija”, joka on levittänyt vaarallista valetiedettä. Tämä toiminta oli toki laillinen, toisin kuin Rohtos Labsin väitelmät.

Update 8.6.2017:
Lumekontrolloitu tutkimus näytti, että Rohtos Labs SUOJA kapselit ei toimi krapulan ehkäisyssä. Tämä tässä.

Professori: Kysteiini krapulaan on humpuukia – myös Acetium (update)

Update 2.09.2020:

Mediassa oli ankka suomalaistutkijoista, jotka olisivat “löytäneet” krapulaan auttava kysteiinivalmisteen. Tästä englanniksi >>.

UPDATE 8.6.2017:
Rohtos SUOJA (ex. Detoxformula) kapselit eivät toimikaan, tutkimus näyttää. Continue reading

Viranomaiset: Rohtos Labs-“Krapulapilleri” myydään laittomasti

Viime kuussa tämä blogi uutisoi tuoreesta “krapulapilleri”-huijauksesta. Oululaisvalmistaja Rohtos Labs (eli Rohtos Oy) myy Detoxformula-valmisteensa krapulaoireiden lieventämiseen ja “maksan suojaana”.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA:lta saadun tiedon mukaan Rohtos Labs-verkkosivuilla esitetyt väittämät ovat laittomia ravintolisälle. Tämä tuskin yllättää, firman koko konsepti on ongelmallinen: Rohtos Oy haluaa myydä ravintolisät “käytännön tarpeisiin“. Tämä on jo lähtökohtaisesti hyvin lähellä käyttöaihetta, joka saa olla vain lääkkeellä.

Tieto tapauksesta on alkuviikolla viran toimesta välitetty EVIRA:lle, joka on  toimivaltainen viranomainen elintarvikkeiden valvonnassa Suomessa.

Valvontaviranomaiset puuttuvat yksittäisen tuotteen myyntiin silloin, kun on aihetta epäillä tuotteen olevan terveydelle haitallinen tai jos tuotteesta annetut tiedot ovat puutteellisia tai virheellisiä tai muuten säännösten ja määräysten vastaisia.

Ilmoitan, jos on uusia käänteitä tässä asiassa. Kannattaa seurata firman nettisivuja ja Eviran uutisia.

[ blogiin voi ottaa yhteyttä ]

Tylsin huijaus Oulusta: Rohtos Oy Detoxformula/SUOJA (updates)



“Isänmaallinen” verkkolehti Uusi Suomi kertoi eilen Rohtos Oy-nimisen startup-yrityksen valmistamasta uudenlaisesta krapulapillerista. Oululainen firma perustettiin 9 kk sitten Luova Nutraceuticals Oy:nä. Sen toimiala on “Lääketeollisuus”.

Toimitusjohtaja Marko Petteri Mäkinen esintyy jutussa sopivasti valkoisessa takissa, vaikka hänellä ei ole alan kokemusta tai koulutusta. Hän on pyörinyt samassa osoitteessa muutamia pikkufirmoja, mm. LionEar Oy ja Professional Audio Company Finland Oy.


Toinen perustajista on Sasu-Kimmo Aleksis Ripatti, joka on lehden mukaan “itseoppinut biohakkeroinnin eli ihmiskehon optimoinnin tuntija”. Hänet tunnetaan paremmin taiteilijanimellään Vladislav Delay. Muusiikko sai viime vuonna Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun taidepalkkinnon, eli 5000€ veikkausrahaa.


Kaksikko otti mukaan kollegan, joka on “koulutukseltaan biokemisti”, saadakseen heti TEKES-avustuksen. Se oli vain 6200€, koska firma pääsi kaupparekisteriin vasta Marraskuun 2016 puolivälissä. Perinteisesti TEKES maksaa Oululais”startup”-yrityksille reilumpia summia, jotta firma jäisi hetkeksi pystyyn.


Värikkäästä taustasta huolimatta firman tuote on varsin tylsä. Se on tavallinen “Detox”-, eli huijauspilleri.  Tutkimustuloksia ei ole, johon terveysväitteet voisivat perustua. Sitä ei tarvita saadakseen TEKES-rahaa ja maksutonta mainontaa Uudessa Suomessa. Firma ilmeisesti arvioi, että alkoholisteillekin tuotetta voi myydä ilman todisteita.

Verkkomyynnissä oleva pilleri sisältää sekoituksen “synteettisiä valmisteita että luonnon rohdoksia ja vitamiineja”. Jutussa mainitaan NAC eli N-Acetylcystein, joka tuoreen tutkimuksen mukaan ei auta krapulaan. Pörssiyhtiö BioHit Oy, joka harrastaa muutenkin kyseenalaista toimintaa, myy jo useiden vuosien ajan Acetium-kapseleitaan. Ne sisältävät L-Cysteiniä, joka on NAC:n lähisukulainen, ja niitä käytetään jo pitkään “krapulan helpottamiseen“. NAC on käytössä myös akuutisen Paracetamol-myrkytyksen hoidossa.

Uuden Suomen-artikkelissa puhuu alkoholitutkija Peter Eriksson. Tieteellisesti oikein hän sanoo, ettei ole täysin mahdotonta, että pillerillä olisi jonkinlainen myönteinen vaikutus. Olemattoman asian olemattomuus ei voi todistaa, siksi ei voi tätä sulkea pois. Lehti tekee siitä “ekspertin lausuma”, jonka mukaan tuote voisi oikeasti toimia. Erikssonin olisi pitänyt tietää, ettei toimittajiin voi luottaa, jos on kyse isänmaallisestä huijauksesta.

Kun verrataan muihin Oululaishuijauksiin, esim. ASMO-turvalaturiin tai vaikka Valkee-korvavaloon, tämä on varsin tylsä huijaus. Lehtijutulla oli jo myönteinen vaikutus valmistajalle: Tuote on tilapäisesti loppunut Rohtos Labs-kaupasta.